Rosoinen kivi, tuulessa taipuva ruoho

Viisaus  heilautti kättään

laajassa kaaressa

ja sanoi:

-Kaiken tämän minä annan sinulle

jos hioudut sileäksi kuin kivi

jota meren tyrskyt ovat koetelleet

jos seisot suorana kuin tammi

joka ei anna kaikkien tuulien heilutella itseään

ja jos annat kaikkesi kuin simpukka

jonka tuskista syntyy helmi



Mutta nuoruus vastasi:

-Tahdon mieluummin  olla rosoinen kivi,

tuulessa taipuva ruoho

ja simpukka

joka heitetään takaisin mereen

koska sen sisältä ei löytynyt helmeä

tahdon olla vapaa

ja etsiä oman tieni



Ja nuoruus nousi siivilleen

kaihoten paikkaan

jota kartta ei kerro




Viisaus huokasi, sillä hän tiesi:

-Jotkut eivät palaa koskaan

tai kadottavat itsensä

mutta aina  joku palaa takaisin

kun elämä on hionut hänet

sileäksi kiveksi

lujaksi tammeksi

ja hohtavaksi helmeksi

täytyy vain odottaa

ja olla kärsivällinen




P.S.   Omistan runon kaikille kasvattajille ja varsinkin äideille.