- Kuti tolit, mukananti kum kantat?
- Jukati tolim, kalam kantam.
- Kalamti mehiti?
- Emi mehik, kalami porimi. Nähim kalami tulin yling pönisa, vetina pehitasa. Mun kalani möksamsa palami.
-Tun kung menit?
- Mun lomina njohmam njohim. Suksijni, jöngsimi, njöhlijni kantam.
Kuulostaa aika eksoottiselta, vai mitä? Kyseessä on ikivanha, noin 3000 vuotta vanha suomi. Lähdettä en enää muista, olen napannut näytteen jostain. Sadat kielentutkijat ovat uhranneet koko elämänsä saadakseen selville, miten muinaiset esi-isämme puhuivat. Kiitos heidän sinnikkyydelleen!
Yhdeksännellä luokalla opiskellaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita. Oppilaat esittävät ajatuksiaan kielen ja identiteetin merkityksestä ja pohtivat, voisiko suomen kieli kuolla. Maailmasta uhkaa nimittäin kadota 2500 kieltä. Onko kielten monimuotoisuus verrattavissa luonnon biodiversiteettiin? Joidenkin oppilaiden mielestä maailmaan riittäisi yksi kieli, englannin kieli. Jotkut taas kannattavat useita kieliä, koska kielten katoamisen myötä myös erilaiset kulttuurit katoavat.
Ikivanha suomi kuulostaa nykykielelle käännettynä suurin piirtein tältä:
- Mistä (kusta) tulet, selässäsi (mukanasi) mitä (kuta) kannat?
- Joelta tulen, kalaa kannan.
- Kalasi annatko (myytkö)?
- En anna (myy), kalani syön (puren). Vaimoni (naiseni) kalani tulen ylle panee vedessä keittää. Minä kalani
maksan(sa) nielen (vrt.pala).
- Sinä mihin (kuhun) menet?
- Minä lumessa jänistä ajan (noudan). Suksiani, joustani, nuoliani kannan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti